Tee kodistasi turvallinen näillä vinkeillä

Kodin turvallisuuden merkitystä ei voi vähätellä. Erityistä huomiota asunnon turvallisuuteen pitää kiinnittää silloin, kun perheeseen tulee uusia jäseniä – esimerkiksi pikkulapsia tai uteliaita kissan- tai koiranpentuja. Myös ikääntyneen henkilön kotia pitää tarkastella turvallisuusnäkökulmasta, varsinkin, jos ikääntyminen on tuonut tullessaan näkö- tai muistiongelmia, tai henkilön liikuntakyky on heikentynyt. Muutamilla DIY- eli tee se itse -vinkeillä ja muistisäännöillä saat kodista kuin kodista turvallisemman. Lue lisää siitä, miten ehkäistä rakennuspalot, vesivahingot, kaatumiset ja kolhut!

Turvallinen koti

Älä jätä astianpesukonetta yksin päälle

Keittiössä voi syttyä tulipalo, minkä lisäksi astianpesukone voi alkaa vuotaa ja aiheuttaa vesivahingon. Nämä valitettavan tyypilliset keittiössä sattuvat vahingot voi estää huolehtimalla keittiön siisteydestä ja käyttämällä astianpesukonetta vain valvotusti. Mahdollisen vuodon huomaa heti, kun tiskikoneen alla on asianmukainen kaukalo eli vuotosuoja. Astianpesukone pitää asennuttaa ammattilaisella.

Muista myös säilyttää veitset terä alaspäin tai asianmukaisessa telineessä, jotta kukaan ei tulisi satuttaneeksi itseään niiden teriin. Pienten lasten ulottuville veitsiä ei missään nimessä saa jättää, kuten ei tulitikkuja, pesuaineita, lääkkeitä tai alkoholiakaan.

Keittiössä pitäisi olla sammutuspeite, millä mahdollinen rasvapalo saadaan tukahdutettua. Tulipaloja ehkäistään pitämällä lieden päällystä puhtaana ja olemalla säilyttämättä sen päällä mitään. Liesivahti lisää keittiön turvallisuutta: se katkaisee virran automaattisesti jonkin ajan kuluttua, joten enää ei tarvitse olla huolissaan siitä, jäikö levy päälle.

Muista irrottaa leivänpaahtimien, smoothiekoneiden ja muiden laitteiden töpselit heti käytön jälkeen, ja imuroida säännöllisesti jääkaapin takaosa. Vialliset sähkölaitteet on tietenkin poistettava välittömästi käytöstä.

Jos keittiötikkaille on tarvetta, tulisi niiden olla mahdollisimman tukevat ja mieluiten käsinojalliset.

Kylpyhuoneessa voi sattua vesivahinko 

Säilytitpä lääkkeitä keittiössä tai kylpyhuoneessa, tulee ne pitää pois lasten ulottuvilta, ja mieluiten lukollisessa kaapissa. Myös tahranpoistoaineiden, ”putkireiskan” ja muiden kemikaalien kanssa pitää olla varovainen.

Liukuesteet estävät kylpyammeessa liukastumista. Lattian kuivaaminen heti suihkun jälkeen parantaa sekä kylpyhuoneen turvallisuutta että ehkäisee laattojen kulumista ja kosteuden päätymistä rakenteisiin. 

Pyykinpesukonettakaan ei saa jättää päälle yksinään, ja senkin alle suositellaan vuotosuojaa. Vesivahinkoja voi ehkäistä myös tyhjentämällä ammeen ja pesuämpärit heti käytön jälkeen. Klassinen syy vesivahingolle on suihkuun nukahtaminen – suihkuun ei tulisi koskaan mennä liian väsyneenä tai alkoholin vaikutuksen alaisena. Suihkusta saa lapsiturvallisemman vaihtamalla siihen termostaattihanan, mistä tulee aina sopivan lämmintä vettä.

Älä kuivaa pyykkejä saunassa, äläkä jätä kynttilää yksinään

Todella yleisiä tulipalojen syttymissyitä ovat vaatteiden kuivatus saunassa ja kynttilästä syttyneet verhot. Sähkökiuas saattaa mennä päälle yksinään, ja jos sen yläpuolella on silloin vaatteita, voivat ne syttyä tuleen. Älä siis kuivaa pyykkejä saunassa, äläkä jätä kynttilää valvomatta. Jos poltat useita kynttilöitä kerralla, jätä 5 cm välimatkat roihahtamisvaaran takia. Turvallisinta on siirtyä LED-kynttilöihin. Myös huonokuntoinen savuhormi voi aiheuttaa nokipalon, mikä saattaa laajeta rakennuspaloksi. Muista nuohouttaa hormi, ja korjauttaa se tarvittaessa. 

Palovaroitin herättää tarvittaessa

Palovaroitin on halpa henkivakuutus. Jos se havaitsee savua, se herättää nukkuvat asukkaat, joilla on muutama minuutti aikaa paeta asunnosta. Palovaroitin tulee testata kerran kuussa, ja sen paristo on vaihdettava vuosittain – esimerkiksi 11.2.

Palovaroittimen lisäksi kannattaa harkita myös kameravalvontaa, mikä ehkäisee asuntomurtoja. On myös kokonaisia hälytysjärjestelmiä kuluttajille. Tällainen järjestelmä antaa kaikista poikkeustilanteista hälytyksen hälytyskeskuksen päivystäjälle, joka reagoi tilanteen vaatimalla tavalla. Hälytysjärjestelmään voidaan kytkeä muun muassa vesivahinkoilmaisin tai murtoilmaisin.