Vapaa-aikaa kotisohvalla

Nykypäivän Suomessa perheiden taloudellinen tilanne vaihtelee suuresti. Työttömyys, sairastelu, kuntoutusjaksot sekä pätkätyöt vaikuttavat paitsi toimeentuloon myös vapaa-ajan viettoon. Vakituisesti ansiotyössä käyvät vanhemmat tulevat pääsääntöisesti paremmin toimeen, mutta työelämän kiireet ja paineet sekä työaikojen epäsäännöllisyys ovat viime vuosina huomattavasti lisääntyneet mm. henkilökunnan irtisanomisten myötä. Kiire ja epäsäännöllisyys vaikuttavat luonnollisesti arjen ajankäyttöön. Työtä voidaan tehdä myös vapaa-ajalla.

Lumiukkoa etsimässä

Erilaisia vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia on enemmän kuin koskaan. Nykyisin tytöillä ja pojilla on samanlaiset ja tasavertaiset mahdollisuudet osallistua, olipa kyseessä sitten jääkiekko, jalkapallo tai tanssi. Yhteiskunta on tässä asiassa asenteissaan ja roolituksissaan viimeisen kymmenen vuoden aikana loikannut hurjasti eteenpäin. Enemmän kysymys onkin siitä, onko perheillä varaa tukea lastensa harrastuksia. Työttömillä vanhemmilla voi olla mahdotonta rahoittaa esimerkiksi lapsen osallistumista balettiryhmään tai jääkiekkoharjoituksiin. Muutamia vuosia sitten koulujen tiloissa kokoontui vielä erilaisia kädentaito-, taide-, musiikki- ja liikuntaryhmiä, mutta näitäkin ryhmiä on karsittu laman ja taantuman myötä. Nykyisin näitä harrasteryhmiä järjestävät lähinnä kansalaisopistot sekä erilaiset seurat ja järjestöt, tosin ehkä edelleen ainakin osittain koulujen tiloissa, mutta maksullisina. Toisaalta vanhemmat ovat valmiita tinkimään omista harrastuksistaan ja kulutuksestaan, jotta lapsen ei tarvitsisi luopua rakkaasta harrastuksesta.

Suuri osa lapsista ja nuorista liikkuu ja urheilee kuitenkin vapaa-aikanaan edelleen. Vähintään yksi tai kaksi arki-iltaa on varattu erilaisille harrastuksille. Alle 4-vuotiaista puolet osallistuu kerhotoimintaan.

Lumiukkojen katoaminen pihoilta tai lumivuorten valloitustaitojen hiipuminen ei johdu pelkästään ilmastomuutoksesta. Yhteiset ulkoleikit ja ulkoilut ovat vähentyneet. Vanhempien liikuntaharrastukset ovat siirtyneet sisätiloihin, kuten kuntosaleihin. He siirtävät vapaa-aikaansa varhaiseen aamuun ennen töihin menoa tai myöhäiseen iltaan. Tämän mahdollistaa mm. kuntosaleilla nykyisin käytössä olevat kulkukortit, jotka tuovat joustoa harrastusaikaan.

Lasten ja vanhempien joukosta löytyy pieni joukko niitä, jotka sekä harrastavat paljon ja usein että ovat hyvin aktiivisia ja osallistuvia muissakin elämänalueissa. Harrastukset ovat usein kalliita ja se vaatii sen, että vanhemmat pystyvät maksamaan lasten harrastamisen kokonaan. Haastavassa tilanteissa ovat nuoret opiskelijat, jotka joutuvat rahoittamaan omat harrastukset täysin itsenäisesti. Tämän takia on tärkeää, että opiskelijat pystyvät tienata riittävästi lisätuloja opiskelun ohella.

Ruutuaika on vapaa-ajan syöppö

Isolla osalla arjen ajankäyttöä hallitsee kuitenkin myös televisio ja internet. Viime vuosien huima tietotekninen kehitys näkyy kännyköiden, tablettien ja tietokoneiden jatkuvana räpläämisenä. Konsoli-, mobiili- ja tietokonepelit, musiikki- ja elokuvakanavat, nettisivustot ja blogit valtaavat sekä ruudut että mielen. Bloggaajia eli blogien kirjoittajia voidaan pitää jopa ystävinä, joihin samaistutaan ja joita kuunnellaan hyvin tarkalla korvalla. Esimerkiksi 10-29 vuotiaista 58 % viettää vapaa-ajastaan päivittäin useamman tunnin ruutujen edessä.

Mutta eipä unohdeta vanhempia, sillä myös he viettävät runsaasti ruutuaikaa: television katselua, uutisten selailua, sähköpostin ja työsähköpostin seuraamista, verkkopalveluissa asiointia ym. Jopa ystävyys- ja sukulaisuussuhteita hoidetaan netissä. Sekä vanhemmilla että lapsilla arjen sosiaalinen kanssakäyminen on entistä enemmän siirtynyt verkkoon henkilökohtaisten tapaamisten sijaan. Eipä ole epätavallinen näky, että perhe istuu olohuoneen sohvilla television ääressä, ja jokainen keskittyy naputtelemaan omaa kännykkäänsä. Arjen vapaa-aikaa venytetään entistä myöhäsempään iltaan ja yöhön. Tähän on osaltaan vaikuttanut myös kauppojen aukioloaikojen vapautuminen. Shoppailusta ja nettishoppailusta onkin tullut suosittu harrastus. Aina tuotteita ei osteta vaan niitä katsellaan, hypistellään ja vertaillaan yhdessä ystävien, kumppanin, lasten tai koko perheen kanssa. Shoppailukokemuksista ja kaupoista kirjoitetaan keskustelupalstoille ja sosiaaliseen mediaan.

Mitä muita vapaa-ajan viettotapoja sitten tänäpäivänä suositaan kymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna? Lapset ja nuoret sekä vanhemmat ja perheet käyvät syömässä ravintoloissa ja kahviloissa entistä useammin. Älypuhelimet ovat nostaneet valokuvauksen ja videokuvauksen harrastusta. Piirtäminen, maalaaminen ja muut kuvataiteet kiinnostavat edelleen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että perheiden vapaa-aika on lisääntynyt, mutta yhteinen ajanvietto on vähentynyt kymmenen vuoden aikana. Aina ei tarvitse järjestää ns. laatuaikaa tai suunnitella erityistä tekemistä, tärkeää yhdessäoloa voi olla myös oleskelu ja löhöily – vaikkapa siellä kotisohvalla.

Kirjoituksessa käytetty lähteinä Tilastokeskuksen tilastoja ja julkaisuja. (http://www.stat.fi/til/vpa/)